Perjantai meni mukavasti tyttöystävän kanssa, eikä minkäänlainen juhliminen käynyt edes mielessä, alkoholilla tai ilman. Mikäs tässä on ollessa, vaikka kaverit ja muut juopottelevat kuka missäkin, itse vietän rauhallista koti-iltaa flunssaa parannellessa. Tyttöystävä on klubeilla juhlimassa kaverinsa synttäreitä ja huomenna on isänpäivän johdosta hieman velvollisuuksia, joten tämä ilta menee ihan itsekseni. Kaverin oli tarkoitus tulla (olutta ja viiniä juotuaan) katsomaan leffaa, mutta orastava flunssani vetää sen verran väsyneeksi, että siirrettiin sitä tilaisuutta myöhempään ajankohtaan.

Yhden Holstenin maistelin, mutta ei se meininki ollut nyt sama, kipeänä ei jaksanut oikein innostua. Luulin, että tämä nollatoleranssi rupeaisi viikonloppuna häiritsemään, kun tosiaan kaikki tutut kuitenkin aika tiuhaan juovat alkoholia, mutta mitä vielä. Mieli ei tee ja sillä hyvä. Tehdessäni päätöksen tästä tauosta tiesin, että olen tosissani, enkä siitä noin vaan poikkea. En ole tänäkään viikonloppuna väkisin juomatta, vaan tykkään olla nyt ihan selvinpäin. Mitään nikotiinituotteitakaan en ole käyttänyt, linja pitää siinäkin suhteessa, vaikken koskaan niitä merkittävästi olekaan harrastanut.

Tänään Coffee Housessa kaverin kanssa puhuin vähän absolutismini tulevaisuudesta, enhän ole ajatellut kokonaan lopettaa juomista. Ensi vuoden alkuun asti olen juomatta vaikka kuinka tekisi mieli, joskaan en näe sitä tällä hetkellä minkäänlaisena ongelmana. Tammikuun puolivälissä on seurustelun ensimmäinen vuosipäivä ja silloin ajattelin ottaa kuohuviiniä, jos siltä tuntuu. Uudenvuoden vaihdos on toistaiseksi vielä suunnitteluasteella; ehkä otan, ehkä en. Ensivuoden puolella annan itselleni halutessani luvan juoda, mutta tarkoitus on pysyä pienissä määrissä. Tällaisten suunnittelu saattaa kuulostaa oudolta näin etukäteen, mutta pidän asioiden mietiskelystä etukäteen. Saas nähdä kuinka käy, mutta fiilis on toistaiseksi hyvä, enkä usko siihen radikaalia muutosta tulevankaan. Elämä tuntuu tällä hetkellä mukavalta selvinpäin.